Kielikasvatus

Kielikasvatus

Kielitaito ja kulttuurintuntemus avaavat ovia maailmaan ja antavat lapsille ja nuorille valmiuksia toimia globaalissa maailmassa. Koulujen kielikasvatuksen tavoitteena on vahvistaa kieli- ja kulttuuritietoisuutta tukemalla lasten ja nuorten vuorovaikutustaitoja ja lisäämällä ymmärrystä ihmisten kielellisen ja kulttuurisen identiteetin monikerroksisuudesta.

Svenska nu -verkosto tukee ruotsin kielen opetusta ja opiskelua koko Suomessa tarjoamalla mahdollisuuksia käyttää ruotsin kieltä oikeissa tilanteissa, tavata ruotsinkielisiä taiteilijoita, toimittajia ja muita mielenkiintoisia henkilöitä sekä kokea ruotsinkielisiä kulttuurielämyksiä. Hanke tuo sekä ruotsinkielistä Suomea että Ruotsia ja koko Pohjolaa eläväksi osaksi koulujen arkea.  Hankkeen kantava ajatus on tarjota myönteisiä kokemuksia toisen kielen käyttämisestä.

Svenska nu -verkosto osallistuu osaltaan koulujen kielikasvatukseen myös rakentamalla siltoja eri oppiaineiden välille sisällyttäen kouluihin tuotettavaan ohjelmaan nuorten kasvuun ja kehitykseen liittyviä yleisiä teemoja (näytelmät, luennot) sekä luomalla paikallisia yhteistyökuvioita (koulut, alueelliset opettajayhdistykset, kansalaisjärjestöt jne). Hanke tekee tiivistä yhteistyötä Opetushallituksen, Suomen ruotsinopettajien ja Suomen kieltenopettajien liiton kanssa.

Ruotsin kieltä opiskellaan suomenkielisissä kouluissa joko A1, A2 tai B1-kielenä. Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma astuu voimaan syksyllä 2016. Uusi opetussuunnitelma tuo muutoksia kieltenopiskeluun. Opetushallituksen sivuilla voi seurata OPS2016-kehityshanketta. Nykyisen hallituksen työpöydällä on myös lukiokoulutuksen uudistus ja ylioppilastutkinnon digitalisointi.

 

Miksi ruotsin kieltä?

Ole hyvä ja tutustu ohjelmakoordinaattori Mikael Hiltusen esitykseen ruotsin kielen merkityksestä Suomessa.

dot-1
ruotsi = hyötyruotsi
  • Suomi on osa Pohjolaa. Suomella on tiivis yhteys muihin Pohjoismaihin niin henkisesti, taloudellisesti kuin kulttuurisestikin. Ruotsin kieli on avainasemassa tämän yhteyden ylläpitämisessä ja syventämisessä, sillä kieli avaa myös kulttuurisia merkityksiä.
  • Suomi haluaa olla maailman osaavin kansa. Osaamista ei luoda yksin. Ruotsin kieli avaa portin muiden Pohjoismaiden koulutus- ja työmarkkinoille. Pohjoismainen yliopisto- ja tutkimusyhteistyö tarjoaa mahdollisuuden tiiviiseen alueelliseen yhteistyöhön, jolla on saavutettavissa myös globaalia kilpailuetua.
  • Euroopan unionissa ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä Pohjoismaat toimivat usein yhdessä. Pohjoismaat ovat myös kansainvälisesti tunnettu brändi.
dot-2
ruotsi = mahdollisuus
  • On tärkeää, että Suomessa pidetään jatkossakin arvossa yhteistyötä, keskinäistä ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta tukevaa kulttuuria. Kielitaito sekä molempien kansalliskieltemme osaaminen yhdistävät kieli- ja kulttuuriryhmiä maassamme. Maamme molemmat kansalliskielet ovat yhteinen perintömme ja kulttuurinen voimanlähde.
  • Suomessa ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin mahdollisuudet ovat helposti hyödynnettävissä kielen opiskelussa sekä mm. historian, taideaineiden ja maantieteen opetuksessa. Ruotsin- ja suomenkielisten nuorten yhteyksiä tulisi edistää myös koulujen arjessa.
dot-3
ruotsi = työmarkkinakieli
  • Ruotsi on Suomen toiseksi tärkein vientimaa. Elinkeinoelämän Keskusliiton henkilöstö- ja koulutustiedustelun mukaan (2014) ruotsi on ylivoimaisesti käytetyin kieli yrityksissä suomen ja englannin jälkeen. Vuonna 2015 Ruotsiin suuntautuvan viennin kokonaisarvo oli 5,5 miljardia euroa ja Ruotsin tuonnin vastaavasti 6,2 miljardia euroa. Talouselämämme ovat jo vuosien ajan hioutuneet entistä tiiviimmin yhteen, erityisesti finanssialalla.
  • Uusia mahdollisuuksia elinkeinoelämälle avautuu parhaillaan myös Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisilla alueilla, joissa matkailuelinkeinot, rakennusteollisuus, kaivosteollisuus ja pitkällä aikavälillä myös satamateollisuus sekä merenkulku tarjoavat suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia myös naapurimaissa.
  • Ruotsin kielen taitoa tarvitaan monissa tehtävissä julkisella sektorilla (kunta- ja valtiotyönantajat).
dot-4
kielitaito = luo tasa-arvoa
  • Mahdollisuus opiskella molempia kansalliskieliä takaa kansalaisille tasavertaiset mahdollisuudet työmarkkinoilla. On tärkeää, että emme sulje keneltäkään mahdollisuutta ja oikeutta oppia maamme molempia kansalliskieliä. Kaikilla tulee olla mahdollisuus toimia koko maassa.
  • Suomessa on opiskeltava monia kieliä, kielet avaavat meille ovia maailmalle. Aikaisemmat kokemukset eivät puolla sitä, että kielten muuttaminen vapaaehtoiseksi johtaisi niiden monipuolisempaan opiskeluun, päinvastoin meillä luetaan vähemmän kieliä kuin 10–20 vuotta sitten. Nuorten kielitaitoa tukevia toimia tulisi tukea, ei heikentää.