Martha-broschyr: Odlade buskbär

1.  Till läraren

 

Innan ni bekantar er med broschyren kan ni samla in ord som eleverna redan kan på svenska.

 

Använd till exempel Padlet eller Flinga. Eleverna jobbar i par och försöker komma på så många ord som möjligt kring följande teman: bär, mat, matlagning och trädgård.

Eleverna skriver sina ord i applikationen. Orden syns sedan på tavlan samtidigt. När varje elev har kommit på ett visst antal ord, kan ni gå igenom orden tillsammans och kategorisera dem på tavlan.

 

Diskutera sedan bär och finsk mat med hjälp av orden.

Eleverna kan fundera på följande frågor:

1. Vad är din favoritmat? Lagar du mat hemma?

2. Vad tycker du är ”finsk mat”? Vad är den konstigaste maträtten i Finland?

3. När har du senast ätit bär?

4. Har du plockat bär själv? När? Vilka bär?

 

Efter uppvärmningen kan eleverna börja läsa broschyren och göra följande övningar självständigt. 

 

*OBS! Vi har också gjort ett Kahoot som kan användas i samband med övningarna (se övning 2d). Du hittar det genom att gå till sidan och antingen logga in eller skapa ett användarkonto. Klicka sedan på ”Public Kahoots” och skriv ”buskbär” i sökfältet. Vårt Kahoot borde vara det enda sökresultatet.


 

2.  Buskbär – ett spretigt släkte

 

Bekanta dig med de finländska bären på sidorna 11–12 i broschyren.

 

a) Öva först texternas ord. Para ihop de svenska orden och rätta översättningar.

 

 

 

b) Välj sedan ett eller flera av följande bären. Läs texten om bäret (s. 11–12) och besvara frågorna.

 

[expand title=”Vinbär (viinimarja)”]

1. Mitä viinimarjan viljelystä sanotaan?

2. Milloin viinimarjapensaat tulisi istuttaa?

3. Miten mustaviinimarjat eroavat puna- ja valkoviinimarjoista?

4. Viinimarjapensaiden määrää kukkapenkissä on helppo lisätä. Miten?

[/expand]

 

[expand title=”Hallon (vadelma)”]

1. Miksi vadelmaa kannattaa istuttaa samaan paikkaan useaa lajia?

2. Millaisissa olosuhteissa vadelma viihtyy parhaiten?

3. Miten vadelmia voi suojella madoilta?

[/expand]

 

[expand title=”Krusbär (karviainen)”]

1. Mitä karviaispensaan piikeistä sanotaan?

2. Millaisessa paikassa karviainen viihtyy?

3. Miten karviaispensaiden määrää kukkapenkissä voi lisätä?

[/expand]

 

[expand title=”Havtorn (tyrni)”]

1. Millaisissa paikoissa villi tyrni usein kasvaa?

2. Mitä vitamiineja tyrnistä saa?

3. Milloin tyrnin marjat tulee poimia?

[/expand]

 

[expand title=”Björnbär (karhunvatukka)”]

1. Mitä karhunvatukan piikeistä sanotaan?

2. Millaisissa oloissa karhunvatukka viihtyy?

3. Mitä kaikkea karhunvatukasta voi valmistaa?

[/expand]

 

[expand title=”Boysenbär (boysenmarja)”]

1. Mistä marjoista boysenmarja on risteytetty?

2. Millainen boysenmarjan maku on?

3. Mistä ja miten boysenmarja on saanut nimensä?

4. Millaisissa oloissa boysenmarja viihtyy?

[/expand]

 

[expand title=”Buskblåbär (pensasmustikka)”]

1. Mistä pensasmustikka on alun perin lähtöisin?

2. Millaisissa oloissa pensasmustikka viihtyy?

3. Kuinka kauan kestää, että pensasmustikasta saa täyden sadon?

[/expand]

 

 

c) Jobba i par. Berätta om ditt bär för din kompis på svenska. Frågorna i övning 2b kan hjälpa till.

 

d) Delta i ett Kahoot om bär!*

 


 

3.  Bäriga godsaker

 

Bekanta dig med de läckra recepten på sidorna 44–46!

 

a) Työskennelkää pareittain tai ryhmissä. Katsokaa reseptejä (s. 44–46) ja valitkaa niistä yksi.

 

b) Kääntäkää resepti suullisesti suomeksi.

[expand title=”Sanasto”]

smör, -et                       voi                                        Mitat
grädde, -n                    kerma                                  krm = kryddmått             maustemitta 
ett ägg                          kananmuna                        tsk = tesked                      teelusikka
vetemjöl, -et               vehnäjauhot                       msk = matsked                ruokalusikka
kvarg, -en                    rahka
potatismjöl, -et          perujauhot
havreflingor, -na        kaurahiutaleet

[/expand]

 

c) Selostakaa jollekin toiselle parille ruotsiksi, kuinka valitsemanne reseptin ruoka valmistetaan.

 

d) Esittäkää luokallenne kokkiohjelman tapaan, kuinka valitsemanne resepti valmistetaan!

Keksikää ensin ohjelmallenne ruotsinkielinen nimi. Päättäkää sitten, kuka on pääkokki ja ketkä apukokkeja. Sopikaa myös, kuka kertoo mistäkin valmistusvaiheesta ja miten. Aloittakaa esityksenne kuten kokkiohjelmissa yleensä, esim.

Hej och välkomna till ”Marias kök”! Idag ska vi laga något väldigt gott/enkelt/svårt…

Vi ska börja med att vispa grädde / koka mjölk / smälta smöret…

 

Vinkki: Voitte myös kuvata ohjelmanne ja näyttää videon luokalle.

 


 

4.  Ge dig själv en dos bärkraft

 

Tutustu marjojen terveysvaikutuksiin ja niiden käyttöön kosmetiikassa sivuilla 52–53.

 

a) Lue ensin marjojen terveysvaikutuksista ja vastaa kysymyksiin.

1. Mikä marja sisältää enemmän C-vitamiinia kuin kokonainen appelsiini?

2. Millä marjalla uskotaan olevan positiivinen vaikutus näköön (syn)?

3. Mikä marja vähentää ryppyjä (rynkor)?

4. Minkä marjan uskotaan vähentävän sydäntaudin riskiä?

5. Minkä marjan siemenet sisältävät runsaasti liukenemattomia kuituja (fibrer)?

 

b) Katso sitten reseptejä sivulla 53 (vaaleansinisellä pohjalla).

Ohjeet sisältävät paljon tavallista kosmetiikkasanastoa. Yhdistä ruotsinkieliset sanat oikeisiin käännöksiin.

 

 

 

c) Kokeile valmistaa jokin sivun 53 kosmetiikkaresepteistä kotona!

Kirjoita kokeilustasi muistiinpanoja ja kerro seuraavalla tunnilla parillesi tai luokalle kokemuksistasi ruotsiksi.
Voit käyttää kertomuksessasi apuna seuraavia kysymyksiä:

 

1. Vilket recept testade du?

2. Var det lätt/svårt att förstå receptet?

3. Var det lätt/svårt att hitta alla ingredienser? Var hittade du dem?

4. Hur var det att laga receptet? T.ex. lätt, svårt, roligt, spännande, intressant…?

5. Har du testat den färdiga produkten ännu? Fungerade den?

6. Skulle du kunna göra något liknande igen?