svenska = nyttosvenska
  • Finland är en del av Norden. Finland har en nära relation till de andra nordiska länderna, såväl mentalt, ekonomiskt som kulturellt. Det svenska språket spelar en nyckelroll för att upprätthålla och bygga vidare på den här relationen, eftersom språket har en kulturbärande funktion.
  • Finland vill vara världens mest kompetenta nation. Kompetens skapar man inte ensam. Det svenska språket öppnar porten till de andra nordiska ländernas utbildnings- och arbetsmarknader. Ett nordiskt universitets- och forskningssamarbete erbjuder möjlighet till ett nära regionalt samarbete som även ger tillgång till globala konkurrensfördelar.
  • De nordiska länderna agerar ofta tillsammans inom Europeiska unionen och i andra internationella sammanhang.  De nordiska länderna är även ett internationellt välkänt varumärke.
RUOTSI = HYÖTYRUOTSI
  • Suomi on osa Pohjolaa. Suomella on tiivis yhteys muihin Pohjoismaihin niin henkisesti, taloudellisesti kuin kulttuurisestikin. Ruotsin kieli on avainasemassa tämän yhteyden ylläpitämisessä ja syventämisessä, sillä kieli avaa myös kulttuurisia merkityksiä.
  • Suomi haluaa olla maailman osaavin kansa. Osaamista ei luoda yksin. Ruotsin kieli avaa portin muiden Pohjoismaiden koulutus- ja työmarkkinoille. Pohjoismainen yliopisto- ja tutkimusyhteistyö tarjoaa mahdollisuuden tiiviiseen alueelliseen yhteistyöhön, jolla on saavutettavissa myös globaalia kilpailuetua.
  • Euroopan unionissa ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä Pohjoismaat toimivat usein yhdessä. Pohjoismaat ovat myös kansainvälisesti tunnettu brändi.
svenska = möjlighet
  • Det är viktigt att Finland även i fortsättningen värdesätter samarbete, ömsesidig förståelse och en kultur som stöder tolerans. Språkkunskaper överlag samt kunskap i båda nationalspråken förenar språk- och kulturgrupperna i vårt land. Vårt lands båda nationalspråk är vårt gemensamma arv och en kulturell kraftkälla.
  • Det svenska språkets och den svenskspråkiga kulturens möjligheter är lätt tillgängliga i språkstudierna samt i undervisningen av bl.a. historia, konstämnen och geografi.  Kontakten mellan de svensk- och finskspråkiga ungdomarna borde också främjas i skolornas vardag.
RUOTSI = MAHDOLLISUUS
  • On tärkeää, että Suomessa pidetään jatkossakin arvossa yhteistyötä, keskinäistä ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta tukevaa kulttuuria. Kielitaito sekä molempien kansalliskieltemme osaaminen yhdistävät kieli- ja kulttuuriryhmiä maassamme. Maamme molemmat kansalliskielet ovat yhteinen perintömme ja kulttuurinen voimanlähde.
  • Suomessa ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin mahdollisuudet ovat helposti hyödynnettävissä kielen opiskelussa sekä mm. historian, taideaineiden ja maantieteen opetuksessa. Ruotsin- ja suomenkielisten nuorten yhteyksiä tulisi edistää myös koulujen arjessa.
svenska = språket på arbetsmarknaden
  • Sverige är Finlands näst viktigaste exportland. Enligt Finlands Näringsliv EK:s personal- och utbildningsenkät (2014) var svenskan det överlägset mest använda språket efter finskan och engelskan i företagen.  Den totala finska exporten till Sverige uppgick till 5,5 miljarder euro och den svenska importen motsvarade 6,2 miljarder euro år 2015. Våra ekonomiska liv har redan under flera års tid sammanflätats närmare varandra, speciellt inom finansbranschen.
  • Nya möjligheter för näringslivet öppnar sig som bäst även på Finlands, Sveriges och Norges nordliga områden, där bland annat turistnäringen, byggnadsindustrin, gruvindustrin och på lång sikt även hamnindustrin samt sjöfarten erbjuder nya möjligheter för finländska företag.
  • Kunskaper i det svenska språket behövs för många uppgifter inom den offentliga sektorn (kommunala och statliga arbetsgivare).
RUOTSI = TYÖMARKKINAKIELI
  • Ruotsi on Suomen toiseksi tärkein vientimaa. Elinkeinoelämän Keskusliiton henkilöstö- ja koulutustiedustelun mukaan (2014) ruotsi on ylivoimaisesti käytetyin kieli yrityksissä suomen ja englannin jälkeen. Vuonna 2015 Ruotsiin suuntautuvan viennin kokonaisarvo oli 5,5 miljardia euroa ja Ruotsin tuonnin vastaavasti 6,2 miljardia euroa. Talouselämämme ovat jo vuosien ajan hioutuneet entistä tiiviimmin yhteen, erityisesti finanssialalla.
  • Uusia mahdollisuuksia elinkeinoelämälle avautuu parhaillaan myös Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisilla alueilla, joissa matkailuelinkeinot, rakennusteollisuus, kaivosteollisuus ja pitkällä aikavälillä myös satamateollisuus sekä merenkulku tarjoavat suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia myös naapurimaissa.
  • Ruotsin kielen taitoa tarvitaan monissa tehtävissä julkisella sektorilla (kunta- ja valtiotyönantajat).
språkkunskap = skapar jämlikhet
  •  Möjlighet att studera båda nationalspråken garanterar medborgarna likvärdiga möjligheter på arbetsmarknaden. Det är viktigt att alla erbjuds möjlighet och rätt att lära sig båda nationalspråken och man inte stänger ut någon från att ha förutsättningar för att vara verksam i hela landet.
  • I Finland ska man studera många språk, språk öppnar dörrar mot världen. Tidigare erfarenheter stöder inte det faktum att frivilliggörande skulle leda till mångsidigare studier i språk, tvärtom läser vi färre språk än för 10-20 år sedan.  Verksamhet som stöder de ungas språkkunskaper borde stödjas, inte försvagas
KIELITAITO = LUO TASA-ARVOA
  • Mahdollisuus opiskella molempia kansalliskieliä takaa kansalaisille tasavertaiset mahdollisuudet työmarkkinoilla. On tärkeää, että emme sulje keneltäkään mahdollisuutta ja oikeutta oppia maamme molempia kansalliskieliä. Kaikilla tulee olla mahdollisuus toimia koko maassa.
  • Suomessa on opiskeltava monia kieliä, kielet avaavat meille ovia maailmalle. Aikaisemmat kokemukset eivät puolla sitä, että kielten muuttaminen vapaaehtoiseksi johtaisi niiden monipuolisempaan opiskeluun, päinvastoin meillä luetaan vähemmän kieliä kuin 10–20 vuotta sitten. Nuorten kielitaitoa tukevia toimia tulisi tukea, ei heikentää.