Heja, heja, heja!

Bildlexikon Idrott och sport på http://lexin.nada.kth.se/lexin. Välj fliken ”Bilder och filmer” och under ”Bildteman” språket svenska.

Animationsteman Fritid hobbyer och Fritid idrott och spel på http://lexin.nada.kth.se/lexin. Välj fliken “Bilder och filmer” och “Animationsteman”.

a) Spela Kahoot!
Det är alltid roligt att spela Kahoot! Gör själv en frågesport eller välj bland färdiga spel på Kahoot! Eleverna kan spela parvis eller ensam om alla har mobiltelefoner eller surfplattor. Använd bilder på svenska och nordiska idrottare, t.ex. Zlatan Ibrahimovic och ställ frågan Kuka on kuvassa? eller Vad är hans idrottsgren? Du kan också välja ut bilder på fritids- och idrottsaktiviteter och ge olika alternativ dansa, åka skidor, läsa, titta på TV osv.

b) Träna nya ord
Läraren kan göra en gloslista med bilder på olika hobbyer. Eleverna tränar nya ord ett tag med kompisen och lägger sedan undan listan och försöker komma ihåg så många som möjligt.

c) Spela pantomim
Eleverna får spela pantomim om olika hobbyer och aktiviteter. Två grupper tävlar mot varandra. De kan välja vilken grupp som börjar med hjälp av någon räkneramsa.

När eleverna har avgjort vilken grupp som börjar är det dags att spela pantomim. En elev åt gången spelar upp någon hobby som gruppen har kommit överens om. Den andra gruppen försöker gissa vilken hobby det är frågan om. Läraren kan använda timglas för att kontrollera tid. Om den andra gruppen gissar rätt får de en poäng.

Laget som har minst poäng vinner eftersom de har spelat så bra att den andra gruppen har gissat rätt. Det här berättar läraren först efter tävlingen.

d) Presentera en känd idrottare

Eleverna jobbar parvis eller i små grupper. De söker på internet information och bilder på svenska eller nordiska idrottare. Eleverna kan välja den idrottsgrenen som är aktuell i skolidrott vid tillfället, t.ex. simning eller fotboll. De presenterar idrottaren till andra grupper.

Man kan inte översätta verben ’harrastaa’ på svenska. Man tränar, spelar, läser, sjunger… Vad är din hobby? – Jag sjunger i en kör.

Vilket land hejar finlandssvenskar i idrottstävlingar, Sverige eller Finland? Vad betyder ordet finlandssvensk?

I Sverige betonas simning och bra simkunnighet i skolidrotten. Simhallen finns även på små orter och eleverna får mycket undervisning i simteknik, simhopp osv. I Sverige är friluftsbad vanliga och på somrarna kan man bada både på friluftsbad och på stranden. Diskutera skillnaden mellan verben simma och bada (jämfört med uida). Till exempel betyder ordet simma i Sverige mer simträning. I Finland säger man simma i havet medan i Sverige säger man bada i havet.

Keskustele oppilaiden kanssa kulttuurisista ja kielellisistä eroista harrastuksista puhumisen yhteydessä. Ilmaistaanko harrastamisella totisempaa ja säännöllisempää tekemistä? Millainen ero on esimerkiksi fraaseilla harrastan lukemista ja luen kirjoja? Ruotsin kielessä ilmaistaan harrastukset suoraan tekemisenä jag cyklar, jag läser böcker, jag spelar piano… Suomeksi vapaa-ajasta kerrotaan usein fraasilla minä harrastan…

Mitä ruotsalaisia urheilijoita oppilaat tietävät? Onko heillä ulkomaalaisia urheiluidoleita? Keitä he ovat ja mistä maasta he tulevat? Ovatko oppilaat seuranneet Ruotsi–Suomi-maaotteluita? Missä urheilulajeissa suomalaiset ovat hyviä ja menestyneitä? Onko tässä eroa ruotsalaisiin verrattuna? Tietävätkö oppilaat suomalaisia urheilijoita, joilla on kansainvälinen ura? Mistä kielistä on hyötyä urheilussa ja urheilun seuraamisessa? Voivatko myös ammattiurheilijat hyötyä hyvästä kielitaidosta?

Liikuntatunteja ja kielten tunteja voidaan yhdistää, kun halutaan syventää tietoja ja taitoja ja tehdä enemmän monialaista yhteistyötä. Koulun liikuntatunnit sopivat hyvin pidettäväksi ainakin osittain vieraalla kielellä. Liikuntatunneilla kielenopetuksesta voivat hyötyä oppilaat, joiden on vaikea oppia kieliä perinteisillä opetusmenetelmillä. Monikanavaiset ja toiminnalliset opetusmenetelmät voivat saada oppilaat innostumaan vieraasta kielestä ja omaksumaan sanastoa ja fraaseja paremmin kuin kirjoja pänttäämällä.

Polis och tjuv. Poliisi ja rosvo on hauska liikuntaleikki, jossa voidaan puhua osittain ruotsia. Oppilaat jaetaan kahteen ryhmään: rosvot ja poliisit. Poliisit laskevat sopimuksen mukaan ruotsiksi, vaikka kahteenkymmeneen. Tällä aikaa vangit piiloutuvat ’tjuvgömma’ ja pakenevat. Pelialueella on vankila ’häktet’, johon poliisit yrittävät vangita ’fånga’ rosvoja. Vapaana olevat rosvot voivat vapauttaa ’befria’ rosvot vankilasta, jos he ehtivät koskettaa kaikkia vankila-alueen vankeja selkään. Leikki jatkuu, kunnes kaikki rosvot ovat vankilassa. Sitten rosvot ja poliisit vaihtavat rooleja.

Muitakin liikuntaleikkejä on hauska pelata ja leikkiä vähän vierasta kieltä sekaan ujuttaen. Pallokoulua voi treenata yksin tai parin kanssa. Opettaja voi antaa ruotsinkielisiä ohjeita kuvituksen kanssa. Esim. 1. Kasta bollen mot en vägg och fånga den utan studs. (1 poäng) 2. Kasta bollen mot väggen, klappa händerna en gång och fånga bollen. (2 poäng) osv…

Naruhyppelyn laskeskelu on kivaa ruotsiksi. Myös joitakin fraaseja voidaan opettaa ruotsiksi, katso Hoppa rep-ohjeet (*).

Ruotsalaiset koululaiset pelaavat nelimaalia tai pitkää palloa. Suomen kansallispeli pesäpalloa ei pelata Ruotsissa ja siellä sitä pidetäänkin melko vaikeana pelinä. Tottahan onkin, että pesäpallossa on paljon sääntöjä. Liikuntatunneilla voidaan kuitenkin pelata esim. nelimaalia ruotsalaiseen tapaan.