Dags att fira!

• Högtider • Traditioner • Fester

Introduktion och ordförråd

Läraren kan ta svenska och finlandssvenska högtider i beaktande i planeringen av terminen eller läsåret. Klassen kan således återkomma till temat flera gånger under året.

Nyttiga länkar

Tips på lektionsaktiviteter

a) Svenskspråkiga julsånger
Spela svenskspråkiga julsånger när eleverna kommer in i klassrummet. Sjung tillsammans någon bekant låt eller lär er en ny. Titta på julsånger.se för tips. Skriv ut sångtexter och gå igenom texten med eleverna: Vad sjunger man om? Finns det obekanta eller svåra ord? Vad heter låten på finska?

b) Spela Kahoot!
Gör en Kahoot om juletiden. Fråga t.ex. Vad heter ’joulupukki’ på svenska? När firas Lucia-dagen? När är Finlands självständighetsdag? Vad äter man i ett svenskt julbord? Vad är ’joulukuusi’ på svenska? osv.

c) Pyssla julkort eller julprydnad!
Tips hittar du t.ex. på Pinterest. Skriv upp instruktionerna på svenska. Eleverna kan göra t.ex. svenskspråkiga julkort. Sök korta juldikter som eleverna kan skriva på korten.

d) Bjud på svensk festmat

Är det jul? Baka och dekorera pepparkakor tillsammans. Bjud på julmust. För inspiration kolla någon Youtube-video om att dekorera pepparkakor. Diskutera svenska och finska jultraditioner med eleverna. Läs mer på

Kultur

Vilka högtider finns det i Sverige som kanske inte finns i Finland? Vilka högtider firas bland finlandssvenskarna? Kräftskiva? Lucia? Vad är skillnaden mellan orden jultomte-tomtenisse-julbock?

Keskustelunaiheita

Mitä kuuluu suomalaiseen ja ruotsalaiseen joulupöytään? Mitä pääsiäisenä syödään? Syödäänkö Ruotsissa esimerkiksi mämmiä? Miten ruotsalaiset juhlivat juhannusta, esim. juhannussalko, juhannustanssit, kokko? Miksi Suomessa on itsenäisyyspäivä ja Ruotsissa kansallispäivä? Juhlitaanko Ruotsissa Halloweenia? Entä Suomessa? Onko ruotsinkielisillä alueilla Suomessa erilaisia juhlia ja perinteitä kuin muualla Suomessa?

Integraatio muihin oppiaineisiin

Juhlakalenteria kannattaa käyttää hyödyksi vuoden suunnittelussa ja ottaa mukaan ruotsinkielistä sanastoa koulun juhlia ja tapahtumia järjestettäessä. Tammikuussa vuosi on vaihtunut ja luokassa voidaan keskustella, miten oppilaat viettivät uutta vuotta: Kollade ni på fyrverkerier? Vad åt ni? Åt ni potatissallad och varmkorv? Helmikuussa vietetään ystävänpäivää (Alla hjärtans dag), silloin voidaan keskustella päivän merkityksestä, kirjoittaa ruotsiksi kortteja ystäville ja jakaa halauksia. Laskiaisena voidaan leipoa laskiaispullia ruotsalaiseen tapaan mandelmassan tai hillon ja kermavaahdon kanssa. Myös laskiaisen liikuntatunnilla pulkkamäessä voidaan käyttää ruotsalaisia sanoja! Pääsiäisenä oppilaat voivat askarrella pääsiäiskortteja ruotsiksi ja valmistaa påskrisejä sekä opetella virpomisloruja ruotsiksi. Koulun päättäjäisissä voidaan laulaa Den blomstertid nu kommer ja Idas sommarvisa. Itsenäisyyspäivänä voidaan laulaa Vårt land, opettaja voi myös kysellä päivän perinteistä: ”Ska ni titta på Slottsbalen/självständighetsdagens fest på TV?” Joulujuhliin voidaan ottaa mukaan ruotsinkielisiä lauluja ja myös Lucian päivää on kiva juhlia 13.12., jolloin Luciatåg kiertää ja laulaa kauniita lauluja. Koulussa voidaankin kruunata oma Lucia, jota oppilaat ovat saaneet äänestää. Lisäksi joulun aikaan voidaan kotitaloustunneilla leipoa Lussekatter-pullia tai piparkakkuja ruotsalaisella reseptillä. Musiikintunneilla voidaan harjoitella ruotsinkielisiä juhlalauluja. Myös ruotsinkielisiä näytelmiä eri juhlapyhistä voidaan harjoitella eri tunneilla.

Kopieringsunderlag

Pratbubblor:

Med stöd av Understödsstiftelsen för Arbetets Vänner Huvudföreningen sr och Svenska litteratursällskapet i Finland.